Krookan Suulintieltä maailman merille - Lehtosen Konepaja, sata vuotta perheyrittäjyyttä

9 Kuolemanselli Suomenlinnassa VUONNA 1918 Suomenlinnan vankileirillä oli pahimmillaan peräti 8000 sisällissotaan punakaartilaisina osallistunutta vankia. Olot olivat karmeat, suorastaan epäinhimilliset. Muona oli huonoa ja sitä oli aivan liian vähän. Nälkä kurni vatsassa aamusta iltaan. Huonokuntoiset kasarmit, joihin punavangit ahdettiin, olivat kylmiä ja kosteita. Syöpäläisiä vilisi kaikkialla. Huonon hygienian vuoksi taudit kyl- vivät kuolemaa riutuneiden vankien joukossa. Oli keuhkokuumetta, vesi- kauhua, espanjantautia, suolistosairauksia, vaikka mitä. Osa punakaartilaisista tuomittiin kuolemaan. Suomenlinnassa teloitet- tiin 80 punavankia. Yksi Suomenlinnan vankileirillä henkensä puolesta pelänneistä ja kamp- pailleista punakaartilaisista oli 19-vuotias Arvo Lehtonen . Arvo oli ehtinyt ennen sisällissotaa olla metsätöissä 1912–1913, tor- vimiesten apurina Huberin tehtaalla Hämeenlinnassa 1913, torvityön- tekijöiden apulaisena Huberilla Helsingissä 1914, ylimääräisenä veturin siivoojana Valtion rautateillä 1916 ja viilaajaoppilaana VR:n konepajalla Helsingissä kesästä 1916 tammikuuhun 1918. Työläisenä Arvolle oli ollut selvä valinta osallistua tammikuun lopulla 1918 alkaneeseen kansalaissotaan punaisten puolella. Kun saksalaiset nousivat huhtikuussa 1918 maihin Helsingissä ja punais- ten tilanne alkoi näyttää toivottomalta, Arvo teki oman ratkaisunsa. Hän ei jatkanut taistelua tylyyn loppuun saakka, vaan heitti pyssynsä ja ammuk- sensa ratapihalle – ja lähti kämpilleen. Se oli järkipäätös. Helsingin valtauksessa sai surmansa nelisensataa pu- naista, 60 saksalaista ja parikymmentä valkoista. Asunnollaan tilannetta tuumaillessaan Arvo päätyi nopeasti sille kan- nalle, ettei kotiin Tyrväntöön ollut vielä palaamista. Siellä hänet luultavasti ammuttaisiin. Tyrväntö kuuluu nykyisin Hattulaan, joka on Hämeenlin- nan naapurikunta.