Krookan Suulintieltä maailman merille - Lehtosen Konepaja, sata vuotta perheyrittäjyyttä

94 Kokemäki yrityksen silmin LEHTOSEN KONEPAJA on toiminut Kokemäellä vuodesta 1946 lähtien. Se on pitkään ollut kaupungin suurin yksityinen työnantaja. Seuraavaksi suurimpia ovat Peiron (valimo), Cemt-Trans (kuljetukset) ja Sinituote (sii- vousvälineet). Erkki Lehtosen mukaan perheyhtiön ja kaupungin yhteistyö on pelan- nut viime vuosina erittäin hyvin. Samaa sanovat monet yrittäjät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulta hyvinvointialueille teki kunnista kertaheitolla noin puolet pienempiä. Viimeistään se avasi kuntapäättäjien silmät näkemään yksinkertaisen perusasian: tarvitaan työpaikkoja, jotka kerryttävät verotuloja, joilla mak- setaan yhteiskunnan palvelut. – Joskus ennen oli tosi isoja hankaluuksia. Esimerkiksi tonttikaupat oli- vat vaikeita. Mekin olisimme ostaneet tontin rautatieaseman läheltä, mutta se ei käynyt, kertoi Erkki. Siksi konepajaa piti laajentaa vanhalla paikallaan omakotialueella. Yhtiö osti muutaman naapurinsa tontit ja purki talot niiltä. Kun kaupunki pur- ki Peipohjan kansakoulun konepajan naapurista, yhtiö osti tontin itselleen laajennusvaraksi. – Nyt tonttia riittää, mutta oman vanhan kouluni purkamista katsoin suruissani. Kävin sitä neljä luokkaa tuossa tien toisella puolella. Eikä surumieli ole pelkkää omakohtaista nostalgiaa lyhyestä koulumat- kasta. Taustalla on paljon isompi huoli ja murhe. Nimittäin väestöraken- teen dramaattinen muutos. – Meitä oli ekaluokalla 37, ja se oli vain yksi kouluista. Nykyisin koko Kokemäellä on vuosittain enää nelisenkymmentä ekaluokkalaista. Työntekijöitä tunnin ajomatkalta 1970- ja 1980-luvulla melkein kaikki Lehtosen Konepajan työntekijät oli- vat kokemäkeläisiä. Ikäluokkien pienennyttyä on rekrytointia ollut pakko