Krookan Suulintieltä maailman merille - Lehtosen Konepaja, sata vuotta perheyrittäjyyttä

11 Riihimäki näytti suuntaa elämälle Kansalaissodan jälkeen toinen merkittävä käänne Arvo Lehtosen elämässä oli muutto Riihimäelle lokakuussa 1919. Hän pääsi työkoneitten monttöö- riksi Suomen Ampumatarviketehtaalle. Arvo asui Lehtonen-nimises- sä talossa aivan tehtaan lähellä. Riihimäeltä löytyi myös vaimo, kymmenlapsisen pienviljelijäper- heen tytär Sigrid Vehmaa . Arvo ja Siiri vihittiin avioliittoon 1924. Riihimäki näytti suuntaa myös työuralle ja viritti ajatuksen omasta yrityksestä. Asetehtaalla Arvo nousi nuoresta iästään huolimatta nopeasti hylsyosas- ton esimieheksi. Hän saavutti tehtaanjohtajan, insinööri Kaivolan , luotta- muksen ammatillisesti sekä ihmisenä. Iso sulka Arvon hattuun oli ”rohkeus ynnä tarmokkuus ja miehuullinen toiminta” tehtaan tulipalossa vuonna 1921. Monttööri Lehtosesta lähetet- tiin myönteinen raportti tehtaan johtokunnalle. Punakaartilaisen tausta oli kuitenkin punainen vaate joillekin. Sisällissodan aikana Arvo oli ollut mukana hajottamassa sanomalehti Uuden Suomen konttoria. Kun tehtaalle myöhemmin tuli valkoisten pääl- liköitä, eräs heistä tunnisti Lehtosen. Tehtaanjohtajaa vaadittiin antamaan potkut entiselle punakaartilaiselle. Kaivola ei sitä tehnyt. Myöhemmin suojeluskunnalta tuli niin ankara nootti, että tehtaanjohta- jan oli pakko purkaa Arvon työsuhde. Hän kuitenkin pitkitti irtisanomista niin, että Arvo ehti oppia metallialasta mahdollisimman paljon. Arvokasta tietotaitoa oli esimerkiksi messinkivalun oppiminen. Arvo sai mukaansa erittäin myönteisen työtodistuksen. Sen mukaan Lehtonen erosi palveluksesta omasta pyynnöstään ja oli osoittanut vuosina 1919–1923 ”kiitettävän käytöksen ohella hyvää ahkeruutta ja ammattitai- toa, hoitaen täysin luotettavasti tehtävänsä”. Asebisnes oli tuohon aikaan tukevasti suojeluskuntalaisten näpeissä. Nykyisin Sakona tunnettu yhtiön toiminnan voi katsoa alkaneen vuonna 1919 Suojeluskuntien taisteluvälineosastosta, joka korjasi suojeluskuntien haltuunsa saamia lähinnä venäläisiä ja japanilaisia kivääreitä. Huhtikuussa suojeluskuntien asepaja yhtiöitettiin ja vuonna 1927 se sai nimekseen Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja – siitä lyhenne Sako. Riihi- mäellä toiminut Suomen Ampumatarviketehdas joutui lopettamaan 1927. Sako osti tehtaan ja siirsi toimintansa Riihimäelle.