Krookan Suulintieltä maailman merille - Lehtosen Konepaja, sata vuotta perheyrittäjyyttä

37 Takkiin uhkasi tulla myös KOP:n osakeannissa, ”kansallistalkoissa”, jo- hon Lehtosen Konepaja painostettiin osallistumaan varsin suurella sum- malla. – KOP:n Seppo Laukkanen tuli käymään ja sanoi, että kaikkien täytyy nyt ostaa pankin osakkeita. Vastasin, ettei ole rahaa. Seppo myönsi, että teillä on kyllä paljon lainaa, mutta lisää saa osakkeiden ostoon. Jos suostut- te, niin lainoja voidaan sitten järjestellä. Niin sitten toimittiin. Pankin osakkeen arvo sukelsi heti, mutta kun se nousi yli alkuperäisen arvon, Lehtosen Konepaja myi ne heti pois. – Kaikille ei varmaan käynyt yhtä hyvin, arveli Erkki. Hän korosti, että erikoinen episodi lujitti luottamusta Laukkasen kanssa. Tiivis yhteistyö jatkui. Vielä yksi ajankuva syvän laman syövereistä. – Yhdessä vaiheessa SKOPista nainen soitti torstaina tai perjantaina ja kysyi onko firman kassassa rahaa. Tarjosi 16 prosentin korkoa, jos lainai- simme rahaa pankille yli viikonlopun. Silloin ajattelin, että jotain hämärää tässä alkaa olla. En lainannut, kertoi Erkki. Niin lyhytaikaisilla lainoilla pankkia pyöritettiin, kun korttitalo alkoi luhistua. Kun muiden pankkien luottamus meni, SKOP kaatui päivässä. Suomen Pankki otti sen haltuunsa syyskuussa 1991 konkurssin estääkseen. SKOP jaettiin KOPille, SYPille, Postipankille ja osuuspankeille. Ongel- maluotot siirrettiin valtion ”roskapankkeihin”. Lama mylläsi pankkisektoria laajemminkin. Koko Suomi otti kovaa iskua. Pahimmillaan vuonna 1994 joka kymme- nes suomalainen oli ulosotossa. Useita kymmeniä tuhansia yrityksiä kaa- tui, mikä nosti työttömyyden ennätyskorkealle. Laman varjo oli pitkä. Sa- dat tuhannet kansalaiset joutuivat pitkäaikaiseen velkakurimukseen. Lama pakotti miettimään uusia tapoja 1990-luvun alku oli vaikeaa aikaa monille yrityksille, myös Lehtosen Ko- nepajalle. Pahimmillaan maailma tuntui pysähtyneen. Tilauksia ei tullut entiseen tapaan, säästää piti ja verovelkaa kertyi. Irtisanomisiltakaan ei ko- konaan vältytty. – Lyhyt strategia oli miten selvitä tästä päivästä, pitkässä strategiassa kat- sottiin koko viikkoa. Niin tiukkaa teki. Onneksi olin nuori mies, enkä me- netä helposti yöuniani, muisteli Erkki huokaillen. Hyvät suhteet pankinjohtajiin ja vakuutusyhtiöihin auttoivat pitämään firman pystyssä. Verovelasta saatiin sovittua maksusuunnitelma. – Kun se loppui, soitin ja kiitin yhteistyöstä. Oli pitkään hiljaista ennen kuin verovirkailija tuumasi, että olikin ensimmäinen tällainen soitto.